Olemme itse vastuussa elämämme kulusta ja sisällöstä - luomme oman elämämme.
****
IHMINEN, TUNNE ITSESI! - Socrates- ***
RUOKASI OLKOON LÄÄKKEESI! - Hippocrates
*** AJANKOHTAISTA TERVEYDESTÄ, HOITOMUODOISTA JA HOITOVAIHTOEHDOISTA sekä ELÄMÄSTÄ ***
Nyt vasta muutaman vuoden päästä olen lukenut tämän silmiä avaavan kirjan, jota suosittelen kaikille ei-"sinisilmäisille" rohkeille ihmisille:
Sven-Olof Jakobsson
Terveyden Vaarat
ISBN 952-92-1041-8
Tietoa lääkinnästä ja terveydestä joista vaietaan
Parantaako luonto myös SYÖVÄN, kuten monet muut sairaudet?
Aiheuttavatko KEVYTTUOTTEET paino- ja terveysongelmia?
Ovatko ROKOTUSOHJELMAT tarpeellisia, tai edes turvallisia?
Onko LÄÄKETIEDE menossa väärään suuntaan?
Lääkitsevien aineiden esiintyminen määrätyissä kasveissa osoittaa, kuinka täydellisen viisaasti kaikki elollinen on järjestäytynyt luonnossamme. Se vahvistaa myös käsitystä, että luonto tarjoaa parannuksen kaikkiin sairauksiimme. Myös syöpään. Tieteen tehtävä on ainoastaan löytää se, eikä pyrkiä keinotekoisesti keksimään kemiallisia, ihmisen keholle vieraita korvikkeita.
Näin kuitenkin tapahtui toisen maailmansodan aikaan, joka muodosti suuren käännekohdan lääkinnän alalla. Aikaisemmin olivat lääkevalmistajat olleet enimmäkseen pikkufirmoja, pääosin yrttituotteiden valmistajia. Uudenlaisen tieteen esiinmarssi tuli kuitenkin muuttamaan lääkinnän muodot ikuisesti. Se kesytti tieteen vallan ja arvostuksen, siirsi lääkinnän uuteen moderniin aikakauteen ja teki "parantavien käsien" toimintatavat vanhanaikaisiksi. Lääkintä saattoi näin kehittää teknokratian jossa asiantuntijat olivat aseistautuneet kemialla ja laitteilla.
Jos terveys- ja sairaushuollon todellinen tarkoitus olisi ihmisen terveyden puolustaminen, pyrkisi se päättäväisesti järjestämään vuoropuhelun koululääketieteen ja luonnonlääketieteen välille, sillä terveyden kannalta ei voi olla edullista, että hallitsevaan asemaan päässyt järjestelmä torjuu kaikki vaihtoehtoiset hoitomuodot, niiden toimivuutta tutkimatta.
FRUKTOOSISIIRAPPI = High Fructose Corn Syrup (= HFCS)
AGAVE - "NEKTARI"
Nyt on Suomeenkin tullut ainakin jo luontaistuotekauppoihin agave-siirappia, joten lienee aiheellista suomentaa tämä tri Mercolan artikkeli, vaikka siinä onkin jonkun verran samoja asioita kuin aikaisemmassa viestissäni FRUKTOOSIN HAITOISTA. Kaiken kaikkiaan sokerin käyttöä kannattaa vähentää rajusti, koska sen liika saanti ei ole kenenkään terveydelle hyväksi. Ja nyt sitten mainostetaan tällaista teollista tuotetta luonnonmukaisena kaiken ruuan makeuttajana!
Monet terveinä pysymisestä kiinnostuneet ihmiset ovat siirtyneet käyttämään agaveaturvallisempana ”luonnollisena” makeutusaineena. He haluavat välttää hyvin tutkittuja vaarallisia makeutusaineita kuten HFCS`ia (= High Fructose Corn Syrup) mutta eivät itedä, että agave onkin PAHEMPAA kuin HFCS.
Joten mitä siis on agave ?
Sininen agave on eksoottinen Meksikon tuliperäisessä rehevässä maaperässä kasvava kasvi kuuman trooppisen auringon alla, ja se kerskailee mahtavalla kukkavarrellaan vain kerran elämänsä aikana. ”Agave” tarkoittaa sananmukaisesti ”jaloa”. Sitä arvostetaan yleisesti kasvimaailman yrttien johtotähtenä, jonka sanotaan auttavan helpottamaan ruoansulatusta, säännöllistä suolen toimintaa ja ihon haavoja.
Jos sitä käytetään, = fermentoidaan, saadaan Meksikon suosittua aikuisten virvoitusjuomaa – tequilaa.
Samainen “agave”-nimi loihtii esiin kuvia romanttisista trooppisista huvimatkoista ja salaperäisistä shamaanien lääkkeistä.
Nämä ovat mielen kuvia, joita ”nektarin” myyjät haluavat sinulle tarjota. He käyttävät agaven kuninkaallista alkuperää peittämään totuuden siitä, että heidän kaupittelemansa aine on vain väkevää fruktoosisiirappia, joka on käsitelty ja puhdistettu niin moneen kertaan, ettei siinä ole mitään muuta muistutusta sen alkuperästä kuin sama nimi kuin kasvilla.
Mikä on “oikea” totuus agavesta?
Jos todella tietäisit totuuden mitä se todella sisältää, laskisit sen viemäriin – ja se vähentäisi tosi pahasti aineen markkinoita.
Agave “nektari” eli agave “siirappi” on ainoastaan laboratoriossa kehiteltyä super-tiivistettyä fruktoosisiirappia, todellisuudessa täysin ilman mitään ravitsemuksellisia vaikutuksia ja aiheuttaa sinulle aineenvaihdunnallisen onnettomuuden.
Valitettavasti loistava markkinointi on johtanut agave-siirapin nousun tähtitieteelliseen suosioon niitten ihmisten joukossa, jotka uskovat parantavansa terveyttään välttämällä valkoista, puhdistettua sokeria kuten fruktoosisiirappia ja vaarallisia keinotekoisia makeutusaineita.
Ja, jos olet diabeetikko, sinulle suositellaan ja kerrotaan erityisesti, että tämä on yksinkertaisesti parasta paikallisesti kasvatetun salaatin jälkeen, että se on ”diabetes-ystävällistä” ja että sillä on ”matala glykeeminen indeksi” eikä se nosta veresi sokeriarvoja.
Koska agave-siirapilla on matala glykeeminen indeksi kuten pakkasnesteellä – se ei tarkoita että se olisi sinulle hyväksi. Agave-siirapilla on korkein mahdollinen fruktoosipitoisuus verrattuna kaikkiin kaupan oleviin makeuttajiin – 70 – 97 %, riippuen tavaramerkistä, ja tämä on siten paljon korkeampi kuin fruktoosi-siirapissa (= HFCS), jossa keskivertopitoisuus on n. 55%.
Täten agave on todellisuudessa PAHEMPAA kuin HFCS.
On tärkeää ymmärtää, että fruktoosi ( = hedelmäsokeri) ei nosta insuliiniarvoja, mutta tämä ole välttämättä hyvä asia, kun se mitä se tekee, on se, että se lisää insulin resistance`a (=vastustuskykyä insuliinia vastaan = insuuliniresistenssia), mikä on PALJON vaarallisempaa. Ymmärräthän, että insuliinitason nousu on OK, se on normaalia. Ei kuitenkaan ole hyvä, jos insuliinitaso pysyy korkeana, ja vastustuskyky insuliinia vastaan aiheuttaa juuri tämän reaktion.
Paaston aikaisen insuliinitason mittaus on siksi niin tehokas testi, koska se kuvastaa hyvin vastustuskykyä insuliinia vastaan.
Lisäksi insuliiniresistenssin seurauksista: maksavaurion riskisi kasvaa ja triglyseridi-arvot nousevat sekä joukko muita terveysongelmia, joista puhutaan tässä CBC News`in juuri löydetyistä HFCS-siirapin vaaroista kertovalla videolla ( CBC News video about the newly discovered dangers of high fructose corn syrup). Tässä uutisreportaasissa HFCS:sta keskustellaan juuri tästä tutkimuksesta, mutta kuitenkin on hyvä muistaa, että agave sisältää ENEMMÄN fruktoosia kuin HFCS-siirappi, ja varsin todennäköisesti juuri FRUKTOOSI aiheuttaa näitä vakavia maksaongelmia.
Se kuinka agavea kasvatetaan ja tuotetaan on luonnonvastaista
Agave kasvaa etupäässä Meksikossa, mutta sitä löytyy myös eteläisessä ja läntisessä USA:ssa, ja myös Etelä-Amerikassa. Agavet eivät ole kaktuksia vaan yucca-heimon mehikasveja ja lähinnä amarylliksen ja muitten liljojen sukua. Agaven syöntikelpoiset osat ovat: kukat, lehdet, vanat ja mahla.
Täysikasvuinen agave on n. 2,23m – 3,65 m halkaisijaltaan lehtineen, jotka ovat n,1,52 m – 2,44 m korkeita – kooltaan todella vaikuttava kasvi. Agave-lajeja on yli 100 eri lajia, vaihdellen kovasti kooltaan ja väreiltään.
Vaikka teollisuus uskottelee sinulle, että agave-nektari lasketaan suoraan kasvista astiaasi, mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta.
Huolimatta valmistajien väitteistä, agave-nektaria ei tehdä yucca- tai agave-kasveista vaan niiden ananasmaisen juurimukulan tärkkelyksestä[i]. Juuri sisältää pääasiassa maissitärkkelyksen kaltaista tärkkelystä sekä hiilihydraattien yhdistelmää nimeltä inuliini, joka rakentuu fruktoosimolekyyleistä.
Menetelmä, jolla agave-tärkkelys ja inuliini muunnetaan ”nektariksi” on HYVIN SAMANLAINEN kuin se, miten maissitärkkelys muunnetaan HFCS-siirapiksi 1.
Agavetärkkelys muunnetaan fruktoosipitoiseksi siirapiksi käyttämällä geenimuunneltuja entsyymejä ja kemiallisesti voimaperäistä menetelmää, joka sisältää syövyttäviä emäksiä, kirkasteita sekä suodatuskemikaaleja [ii]. Tässä osa kemikaaleista, joita valmistusprosessissa käytetään:
Aktiivista puuhiiltä
Kationisia- ja ioninvaihtaja-hartseja
Rikkihappoa ja/tai hydrofluorihappoa
Dicalite (kemian ja farmasian teollisuuksien käyttämä kemikaali)
Clarimex (puhdistuskemikaali)
Inuliini-entsyymejä
Fructozyme
Kuinkas luonnolliselta tämä kuulostaa?
Tuloksena saadaan erittäin puhdistettua fruktoosi-siirappia, joka sisältää inuliini-jätöksiä.
Agave-siirappia on kahden väristä: kirkasta tai light`ia taikka kullanruskeaa. Mikähän ero niillä on?
Meksikon tuottamien kasvien huonosta laatukontrollista johtuen osa siirapista poltetaan. Tällöin saadaan tummempi kullanruskea väri. Tietysti tätä huonoa laaduntarkkailua myydään käsityöläis-laatuna, kuten kullanruskeaa olutta, kun ne itse asiassa sisältävät suurempia määriä myrkyllisiä epäpuhtauksia, jotka syntyvät sokerin kuumennusprosessin seurauksena.
Epäpuhtauksien lisäksi agave-“nektaria” ei ole turvallista käyttää, eikä myöskään luonnonmukaisesta, laboratoriossa syntyneestäyli80 prosenttisesta fruktoosiarvosta johtuen!
On mainitsemisen arvoista, että jotkut nettisivustot mainitsevat, että luonnollisen ”raa`an” agave-tuotteen alkuperä on Meksikossa, jossa se tehdään muka oikeasti agave-mahlasta, mutta sen saatavuus on rajallista, koska sen tuottaminen on niin kallista. Todellisuudessa suurin osa agave-siirapista, jota on tarjolla kaupassa, ei ole tätä raakaa prosessoimatonta mahlasiirappia.
Tällainen myynti on agave-yhtiöille OK ja huonoa sinulle ja perheellesi
Kuluttajien kasvava HFCS-siirapin vastustus on ollut kuin “hole-in-one” agave-teollisuudelle. Tarvitaanko siis terveellistä vaihtoehtoa näille pahoille HFS-siirappituotteille?
Agave-siirappia tilanteen pelastamiseksi!
Jos epäilet markkinoinnin vaikutusta, kun suunnitellaan trendejä ja ostajien ostotottumuksia, katso näitä tilastoja: [iii]
Uudet agave-tuotteet ovat lisääntyneet enemmän kuin kolminkertaisiksi vuosien 2003 ja 2007 välisenä aikana: 56:sta 176:een. Agave-siirappia löytyy nyt sellaisissa tuotteissa kuin energia-patukoissa, aamiaismuroissa ja orgaanisissa jäätelöissä.
Valtiolle tulevat tulot kategoriasta “muut nestemäiset makeutusaineet”, jotka sisältävät agaven, lisääntyivät enemmän kuin 10,3 miljoonaa dollaria vuonna 2007, mikä oli 50 %:in kasvu vuoteen 2006 verrattuna.
McCormick & Co., suurin teollisen ruuan tuottaja, sijoitti agave-siirapin “10 huippu-mausteensa”-listalle vuonna 2009.
Kaksi Meksikon suurinta agave-siirapin tuottajaa: Iidea ja Nekutli, lähettävät yhä kasvavia, suuria laivalasteja agave-siirappia Saksaan, Japaniin ja Uuteen Seelantiin kasvavan globaalisen suosion seurauksena.
Agave pyyhkäisee myös nopeasti yli valtavirran terveysruokatavaraketjujen kauppojen, ravintoloitten ja kapakoiden, ja kuluttajat (varsinkin vegaanit ja raakaravinnon suosijat) vaihtavat hunajansa ja vaahterasiirappinsa agave-pulloihin, kun heidät petetään uskomaan, että se on terveellisempi vaihtoehto.
Sinun ja perheesi terveyden kannalta on tärkeää muistaa, että agave-siirappi ei ole terveellistä eikä luonnonmukaista.
Kuten tri Ingrid Kohlstadt, toverini American College of Nutrition`ista ja Johns Hopkins School of Public Health`in tiedekunnan jäsenkumppanini,on raportoinut: ”Agave on melkein täysin kokonaan fruktoosia, erittäin pitkälle prosessoituna, suuret myyntiluvut saavuttanutta sokeria.”
Agave-siirappi ei ole vähäkalorista – siinä on noin 16 kaloria teelusikallisessa eli samoin kuin sakkaroosissa (= pöytäsokeri). Glykeemisellä indeksillä ei ole merkitystä verrattuna siihen, kun ymmärrät tämän tuotteen aiheuttamien kaikkien terveysriskien laajuuden.
Suurten sokerimäärien käyttö paisuttaa amerikkalaisten vyötärölinjoja samoin kuin lisää kasvavia diabetekseen, verenpaineeseen ja sydäntauteihin sairastuneitten määriä.
Vaikka kokonaissokerin kulutus on todella huolestuttavaa, niin yhä enemmän ongelmia tulee yhdestä sokerilaadusta, joka tuhoaa laajasti elimistöämme: ja se on FRUKTOOSI.
Ja jos kaipaat fruktoosia, niin agave-tuotteet ovat lähinnä prosentuaalisesti puhtainta fruktoosia kaikista markkinoilla olevista makeutusaineista, sisältäen sitä yli 50% enemmän kuin HFCS-siirappi.
Miksi on tärkeää ymmärtää niin tarkkaan fruktoosin merkittävyys
Kaikki sokerit eivät ole syntyneet samalla tavalla, siitäkin huolimatta, mitä sinulle on kerrottu. Glukoosi (= rypälesokeri) on se energian muoto, jota solusi on suunniteltu käyttämään. Jokainen kehosi solu, jokainen bakteeri – ja jopa lähes kaikki elävät oliot maapallolla – saavat energiansa glukoosista.
Tavallinen ruokosokeri, tai sakkaroosi (= 50% glukoosia ja 50% fruktoosia), ei ole enää valittavissa olevaa sokeria. Se on nyt fruktoosi: It’s now fructose.
Tämä muutos tapahtui 1970-luvulla seurauksena teknologiasta, joka teki HFCS-siirapin valmistuksen paljon halvemmaksi. Uskokaa, ettei tätä tehty sen terveyshyötyjen takia. Tämä oli puhtaasti taloudellinen päätös.
Minäpä selvitän kaikki tätä asiaa koskevat epäselvyydet, kuten että fruktoosi on pääasiallinen sokeri useimmissa hedelmissä. Ei ole siis kyse siitä, että fruktoosi itsessään olisi paha asia – vain sen TODELLA SUURET ANNOKSET saattavat tehdä siitä sinulle ja perheellesi vaarallisen. Koska se on niin halpaa ja saa ruuat maistumaan niin paljon paremmalta,sitä lisätään melkein kaikkeen prosessoituun ruokaan.
On olemassa kaiken kaikkiaan kaksi syytä miksi fruktoosi on niin tuhoavaa:
Kehosi metaboloi fruktoosia hyvin erilaisella tavalla kuin glukoosia ( metabolizes fructose in a much different way than glucose). Fruktoosi hajoaa maksassa kuten alkoholi ja tuottaa monia kroonisen alkoholin käytön aiheuttamia haittavaikutuksia, kuten esim. ”kaljamahan”.
Ihmiset käyttävät sellaisia määriä fruktoosia, että ne ovat 400 – 800 % korkeampia kuin ne olivat 100 vuotta sitten johtuen sen valtautumisesta lähes kaikkeen prosessoituun ruokaan.
Fruktoosi muuntuu rasvaksi ja lihottaa sinut!
Toisin kuin glukoosi, fruktoosi on lähes yksinomaan maksassa hajoava ja muuntuu suoraan vaaralliseksi rasvaksi. Tämä on yksi niistä syistä, miksi fruktoosi on johtava liikalihavuutta aiheuttava syy. Kuitenkin vain 20 % glukoosista metaboloituu maksassa. Tämä liittyy siihen tosiasiaan, että melkein jokainen kehosi solu pystyy käyttämään glukoosin suoraan energiakseen, joten se palaa ”normaalisti” välittömästi käytön jälkeen.
On myös tärkeää ymmärtää, että hedelmien ja vihannesten fruktoosi ei ole samanlainen kuin synteettisessä HFCS-siirapissa oleva fruktoosimolekyyli., joka on tuotettu laboratoriossa. Luonnollisesti esiintyvä fruktoosi on aina kuitujen, entsyymien, vitamiinien, mineraalien ja antioksidanttien kanssa yhdessä, kun taas fruktoosia sisältävillä makeutusaineilla ei ole mitään ravitsemuksellista arvoa.
Lisäksi luonnollinen fruktoosisitoutuu tosiasiassa muihin sokereihin ja molekyyleihin ja tämä pitää elimistön pilkkoa ennen kuin se imeytyy, ja tämä prosessi vähentää sen aiheuttamia haittoja. HFCS-siirapissa fruktoosi on vapaana molekyylinä samoin kuin glukoosi. Koska nämä sokerit ovat vapaassa muodossaan, niin niiden imeytyminen lisääntyy radikaalisti ja saat niitä elimistöösi paljon enemmän, kuin jos ne olisivat olleet luonnonmukaisessa sitoutuneessa muodossaan, jolloin seurauksena olisi fruktoosin suuremman prosenttiosuuden kulkeutuminen suoleen imeytymättömänä.
Fruktoosi nostaa myös virtsahappoarvojasi (Fructose also elevates your uric acid levels), mikä on todella vielä vaarallisempaa, kuin koholla oleva kolesteroli, aiheuttamaan kroonisia tulehduksia, mikä taas nostaa riskejä saada sydän- ja verisuonisairauksia, aivohalvauksia, syöpää, artriittia ja ennenaikaista vanhenemista.
Fruktoosi myös “jujuttaa” elimistösi lihomaan narraamalla aineenvaihduntaa – se itse asiassa vahingoittaa kehosi luonnollista ruokahalua säätelevää järjestelmää.
Liiallinen fruktoosin saanti johtaa nopeasti lihomiseen ja alavatsan lihomiseen (= “kaljamaha”), hyvän kolesterolin arvojen laskemiseen (HDL), kohonneeseen huonoon kolesteroliin (= LDL), triglyseriidien kohoamiseen, veren sokeriarvojen kohoamiseen ja korkeaan verenpaineeseen – ts. klassiseen metaboliseen oireyhtymään.
Fruktoosin aineenvaihdunta on hyvin samanlainen kuin alkoholin aineenvaihdunta, jolla on monia myrkyllisiä vaikutuksia, mm. NAFLD (non-alcoholic fatty liver disease) = ei-alkoholista-johtuva-rasvamaksa. Aineenvaihdunnallisesti tilanne on hyvin sama, kuin alkoholin juominen ilman hyvän olon tunnetta.
Muista vähentää RADIKAALISTI fruktoosin saantia
Näitä biologisia muutoksia ei ymmärretä, kun ihmiset tai eläimet syövät tärkkelystä (tai glukoosia), mistä seuraa, että fruktoosi on ”pahaa hiilihydraattia”, jos sitä käytetään enemmän kuin 25g päivässä. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että fruktoosia on halpaa lisätä melkein kaikkeen prosessoituun ruokaan. Jopa jos yrität poistaa sen ruokavaliostasi, saat HELPOSTI enemmän kuin 25g päivässä, koska sitä on ”piilotettuna” niin moniin ruokiin. Tätä pahentavat petolliset ja epämääräiset pakkausten päällysmerkintöjä koskevat lait, jotka sallivat säännöllisesti suunnattomia porsaanreikiä maatalousbisnekselle lisätä tätä tuotteisiin ilmoittamatta.
Vielä pahempaa: kehosi tulee helposti yliherkäksi fruktoosille.
Fruktoosi aktivoi omat reittinsä kehossasi – niistä aineenvaihdunnan reiteistä tulee ”säätelemättömiä”. Toisin sanoen, mitä enemmän syöt fruktoosia, sitä tehokkaammin elimistösi ottaa sitä vastaan; ja mitä enemmän sitä imeytyy kehoosi, sitä enemmän tuhoa se tekee sinulle.
”Herkistyt” ajan mittaan fruktoosille ja sitä yliherkemmäksi tulet myös sen myrkyllisille vaikutuksille.
Annahan kun selvitän, ettei fruktoosi sinänsä ole ongelma – vaan liika fruktoosi. Ja erityisesti konsentroituneet määrät fruktoosia, jota kehosi ei ole tottunut KOSKAAN käsittelemään, kuten HFCS-siirapissa tai agave-siirapissa.
Agave-nektarion VIELÄ PAHEMPAA kuin HFCS-siirappi, koska sen fruktoosipitoisuus on korkeampi kuin HFCS`ssa (80 % ja enemmänkin) tehden siitä vielä pahemman uhkan aineenvaihdunnalle.
Muita syitä miksi agavea pitää välttää
Huono laaduntarkkailu. Agave-siirapinvalmistusprosessin aikana tehdään hyvin vähän laaduntarkkailun seurantaa. Lähes kaikki USA:ssa myyty agave tuodaan Meksikosta. Teollisuuden asioista perillä olevien henkilöiden sisäpiiri on huolissaan, että agaven tuottajat käyttävät vähemmän kasvia ja jopa myrkyllisiä agave-kasveja johtuen sinisen agaven saantiongelmista.
Torjunta-aineet. Ollaan myös huolestuneita siitä, että jotkut välittäjät laimentavat agave-siirappia maissi-siirapilla – miten usein ja missä mitassa, voi vain arvailla. Lisäksi FDA on kieltänyt agave-siirapin toimitukset sen sisältämien korkeitten torjunta-ainejäämien takia (pesticide residues).
Saponiinit. Agave sisältää tunnetusti suuria määriä saponiineja. Ne ovat myrkyllisiä steroidijohdannaisia, jotka tuhoavat punaisia verisoluja ja aiheuttavat ripulia sekä oksennusta. Voi olla myös mahdollista, että saponiinit ovat yhteydessä keskenmenoihin lisäämällä kohtuun virtaavan veren määrää, joten jos olet raskaana sinun kannattaa ehdottomasti välttää agave-tuotteita.
Hydroxymethylfurfuraali (HMF). Jotkut agave-siirapit sisältävät saastuttavaa hydroxymethylfurfuraalia (HMF), jota nimitetään myös 5-hydroxymethyl furfuraaliksi, joka on orgaaninen, fruktoosiprosessin kuumentamisen seurauksena syntyvä yhdiste, -- sekä agave-siirapin että HFCS-siirapin valmistuksessa käytettävä prosessi. HMF:llä on mahdollisia toksisia, mutageenisia sekä carcinogeenisiä vaikutuksia[iv]. HMF on ERITTÄIN myrkyllistä mehiläisille, ja tämä on ollut ongelmana siitä lähtien, kun kaupalliset mehiläisten hoitajat ovat alkanet syöttää HFCS-siirappia mehiläisille lisäämään hunajan tuotantoa silloin, kun pelloilta kerättäviä nektarin lähteitä on ollut niukalti[v].
Ravintoaineiden puuttuminen.Agave-siirappi ei ole mitään ruokaa (whole food) – se on jakotislattua ja prosessoitua eikä se sisällä alkuperäisessä kasvissa olleita ravintoaineita.
Entsyymit.Agave-siirappi ei ole elävää ruokaa. Luonnolliset entsyymit on poistettu agave-siirapin tequilaksi käymisen (= fermentoitumisen) estämiseksi ruokakomerossasi tai kammarissasi.
Riippuvuuden syntyminen.Agave on, kaikkiin aikeisiin ja tarkoituksiin käytettynä erittäin konsentroitua sokeria. Sokeri ja makeutusaineet aiheuttavat vahinkoa terveydellesi ja ovat erittäin riippuvuutta aiheuttavia (highly addictive)
Mitkä olisivat parempia vaihtoehtoja agavelle?.
Jos kaipaat jotain makeaa, paras arvauksesi olisi omena tai päärynä. Ja jos pidät vaikka vain joka toinen viikonloppu sokeri-päivän, hämmästyt kuinka paljon tuo halu vähenee. Mutta laske tarkasti hedelmistä saamasi fruktoosimäärä grammoissa , 15 g päivässä, koska saat paljon ”piilo”-fruktoosia muista syömistäsi ruuista.
Esimerkkejä:
Hedelmä
Annos
Grammaa Fruktoosia
Boysenmarjat
1 kuppi
4.6
Tangeriini/mandariini orange
1 keskikoko
4.8
Nektariini
1 keskikoko
5.4
Persikka
1 keskikoko
5.9
Appelsiini (navel)
1 keskikoko
6.1
Papaya
1/2 keskikoko
6.3
Hunajameloni
1/8 keskik. meloni
6.7
Banaani
1 keskikoko
7.1
Mustikat
1 kuppi
7.4
Taateli (Medjool)
1 keskikoko
7.7
Omenat
1 keskiko
9.5
Kaki
1 keskikoko
10.6
Vesimeloni
1/16 keskik. melonista
11.3
Päärynä
1 keskikoko
11.8
Rusinat
1/4 kuppia
12.3
Kivettömät viinirypäleet(vihreät,punaiset )
1 kuppi
12.4
Mango
1/2 keskikoko
16.2
Aprikoosit, kuivatut
1 kuppi
16.4
Viikunat, kuivatut
1 kuppi
23.0
Jos sinusta tuntuu, että haluat makeaa, niin tässä on muutamia linjoja, joita voit noudattaa:
Vältä KAIKKIA keinotekoisia makeutusaineita.
Vältä agavea kuin ruttoa.
Rajoita kaikkien sokerilaatujen käyttöä niin paljon kuin mahdollista. Voit ostaa puhdasta glukoosia (= dekstroosia) ( pure glucose (dextrose)) makeuttamiseen noin yhdellä dollarilla n. 454g, ja sillä ei ole mitään fruktoosin kaltaisia sivuvaikutuksia kohtuukäytössä. Se on vain 70 % niin makeaa kuin sakkaroosi, joten tulet vähentäneeksi sokerinkäyttöä saman verran maksamalla makeuttamisesta hiukan kalliimman hinnan kuin sakkaroosista – mutta se on kuitenkin terveytesi kannalta kannattavaa.
Käytä ”raakaa”, luonnononmukaista hunajaa (raw, organic honey) kohtuullisesti tai vältä sitä kokonaan, koska se on 70 %:sta fruktoosia, joka on enemmän kuin HFCS-siirapissa.Kuitenkaan hunajassa oleva fruktoosi ei ole vapaassa muodossaan, joten tämä vähentää haittoja. Mutta jokaisessa teelusikallisessa hunajaa on melkein 4 grammaa fruktoosia ja sinun tulee olla varovainen fruktoosin kokonaissaannin lisääntymisestä (hedelmät mukaan luettuna) ja pitää saanti alle 15 grammassa päivittäin.
Käytä säännöllisesti steviaa (regularstevia) kohtuullisesti, mutta vältä stevia-pohjaisia makeutusaineita (stevia-based sweeteners) kuten Truvia´a tai PureVia´a, koska ne ovat läpikäyneet useampia prosessointeja.
Lo Han on toinen erinomainen luonollinen yrttimakeuttaja.
Liikunta (Exercise) voi olla hyvin tehokas työkalu fruktoosin käytön kontrolloinnissa monin tavoin. Jos aiot käyttää fruktoosia, on PARASTA tehdä se välittömästi ennen TEHOKASTA liikuntaa, sen aikana tai sen jälkeen, koska kehosi pystyy käyttämään sen välittömästi energian lähteenään eikä muunna sitä rasvaksi. Lisäksi liikunta lisää insuliinireseptorien herkkyyttä ja auttaa säätelemään fruktoosin haitallisia vaikutuksia. Lopuksi liikunta vielä auttaa vähentämään ruokahalua ja kontrolloimaan makean nälkää.
Jos sinulla on insuliini-ongelmia, korkeaa verenpainetta, korkea kolesteroli, diabetes tai ylipainoa, suosittelen välttämään kaikkia makeutusaineita, myöskin steviaa, koska kaikki makeutusaineet saattavat vähentää insuliiniherkkyyttä.
HFCS High Fructose Corn Syrup - > nimi nyt muutettu tuotteisiin : Aiemmin
Fazer kiisti HFCS:n käyttönsä; mutta viime viikolla ei enää sitä tehnyt. Huonon
maineensa takia, nimi on nyt USAssa vaihdettu. Uusi nimi "Natural
sweetener"
Suomennan hyvän lääketieteen tohtorin artikkelin: RAVINTOLISISTÄ ja NIIDEN TUTKIMUKSISTA ja NIIDEN JULKAISEMISESTA MEDIASSAMME. Tätä tietoa löytyy hyvin monien eri tutkijoiden ja monien tutkimustulosten perusteella paljon.
" Ravintolisät saivat äskettäin viimeisimmän annoksensa median negatiivista huomiota Washington Post– lehden artikkelissa, jossa väitettiin ettei vitamiineilla ja hivenaineilla ole sairauksia ennaltaehkäisevää vaikutusta. Myös muut median kanavat ovat kyseenalaistaneet ravintolisien arvon negatiivisilla vertailuilla, jotka on tehty vitamiinien ja muiden lisäravinteiden hyödyistä verrattuna ruoasta löytyviin ravintoaineisiin. Näyttää siltä, että julkinen lehdistö ei väsy koskaan julistamaan puolitotuuksia ja suoranaisia valheita ravintolisistä. Kuitenkaan niillä ei ole mitään ongelmia julkaista mainoksia, kaupallisia ”tietoja” farmaseuttisista lääkkeistä, joilla on haittavaikutuksia – jopa kuolemaa aiheuttavia – sivuvaikutuksia.
Median myyteistä
Äskettäinen Valittujen Palojenartikkeli raportoi, että C-vitamiini ei ole tehokasta vilustumisten ehkäisyssä ja siteeraa tutkimuksen osoittavan, että tämä vitamiini vähensi vain minimaalisesti flunssan oireiden kestoa.
Tämä on hölynpölyä. Useampi kuin 20 kaksoissokkokoetta on osoittanut C-vitamiinin olevan tehokas vähentämään oireiden vaikeusastetta ja myös tavallisen flunssan kestoa. C-vitamiini näyttelee monimutkaisia osia immuunipuolustusjärjestelmässä. Sitä on erityisen runsaasti valkoisissa verisoluissa, jotka vetävät puoleensa ja tuhoavat sisälle tulevia vierasaineita, kuten viruksia ja bakteereja. C-vitamiini suojelee itse solua tuhoutumasta tässä tilanteessa. Lisäksi tämä vitamiini lisää interferonin (= biokemiallinen sanansaattaja, joka edistää solun viruksia vastustavaa aktiivisuutta) samoin kuin luonnollisten tappajasolujen (= T-solujen, jotka hyökkäävät tartunnan saaneisiin syöpäsoluihin) tuotantoa ja toimintaa. Tämä samainen artikkeli myös kyseenalaistaa käsityksen, että vitamiinilisät vähentävät sydän- ja verisuonitautiriskiä. Tämä väite singataan vastaansatoja tutkimuksia, jotka todistavat antioksidanttien, omega-3-rasvahappojen ja muiden ravintolisien positiivisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitauteihin.
Esimerkiksi korkea homokysteiinitaso – = myrkyllinen, verisuonistoa tuhoava aminohappo – on todistetusti sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Lukuisat kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että homokysteiinitasoa alentavien foolihapon ja B6- ja B12-vitamiinien lisäykset vähentävät aivohalvausten, sydänkohtausten ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Huonot uutiset myyvät…
Miksi nämä raportit saavat medialta näin paljon huomiota vaikka ne eivät ole oikeita? Asioiden tutkimisen aloittelijoille huonot uutiset myyvät hyvin. Kun poliisi käyttää väkivaltaa, olipa se sitten edes tarpeellista, siitä tulee klo kuuden uutisten pääuutinen. Mutta et kuule koskaan niistä kymmenistä tuhansista tapauksista, joissa poliisilaitos puuttuu rauhallisesti julkisuuden tapahtumiin.
Sama kaava koskee myös ravintolisiä. Referoidaanpa tässä tutkimusta, joka ilmestyi Journal of the American Medical Association- lehdessä. Kansainvälinen työryhmä analysoi 68 satunnaistettua, 232 606 osanottajaa käsittänyttä kliinistä koetta, joka tehtiin antioksidanttilisistä ja jossa tehtiin johtopäärös: ” Beta-karoteeni-, A-vitamiini- ja E-vitamiinihoito saattavat lisätä kuolleisuutta. C-vitamiinin sekä seleenin mahdollisia osuuksia kuolleisuuteen pitää tutkia edelleen.”
Ei liene yllätys, että tämä tutkimus keräsi lehdistöjulkisuutta – voisitko ajatella mehukkaampaa uutisotsikkoa kuin ” Antioksidanttilisät lisäävät Kuolleisuutta”? Kuitenkin tämä tutkimus on ongelmallinen tutkimuksen asettelun ja tilastotieteellisen tulkitsemisen kannalta.
… Jospa tämä vaikka onkin perätön väite
Tutkijat seuloivat 16.111 lähdettä ja 815 antioksidanttitutkimusta ja jättivät käsittelemättä niistä valtavan enemmistön, ja ottivat lopulliseen tutkintaan vain 68 tutkimusta. Millä perusteella valinnat tehtiin? Tutkimuksen alkuunpanijan arvioinnin perusteella! Tämähän takaa tutkimuksen yksipuolisuuden ja siten tämän tutkimuksen tulos on herättänyt paljon kritiikkiä
Edelleen, nämä 68 valittua kliinistä koetta koski annosta, kokeen pituutta, tyyppiä ja ravintolisäyhdistelmiä sekä tutkittavien perusjoukkoa. Esimerkiksi: C-vitamiinin annoksia 60 – 2 000milligramman väliltä; eikä niissä oltu eritelty oliko E-vitamiini ollut synteettistä vai luonnollista. A-vitamiini-tutkimusten joukossa oli yksi, jossa oli käytetty yhtä ainoaa 200 000 IU:n kerta-annosta, kun taas toisissa oli käytetty erittäin paljon alhaisempia annoksia ja kokeet kestivät vuosikausia. - Edelleen, harvat heidän kokeisiinsa osallistujat olivat terveitä – enemmistö kokeisiin osallistuneista oli valittaessa saanut sairausdiagnoosin; ja lisänä oli yksi E-vitamiini-tutkimus, jossa tarkkailtiin sydänpotilaita, joiden ennusteena oli enää vain muutamien viikkojen elinaika!
Kaikkien näitten asioitten niputtaminen yhteen on petollista, parhaimmillaankin. Huonosti valittujen tulosten yhdisteleminen ja epäasianmukainen tilastollinen käsittely tekee tästä tutkimuksesta minun mielestäni nolla-tutkimuksen sekä siksi toivottoman. Olen samaa mieltä Harvard`in professori Meir Stampfer`in kanssa, joka sanoi Associated Press`in haastattelussa: ” Tämä tutkimus ei edistä ymmärrystämme ja voi johtaa helposti tuloksen väärään tulkintaan.”
Tuhannet tieteelliset tutkimukset ovat näyttäneet toteen antioksidanttien ja muitten ravintoaineitten turvallisuuden ja myönteiset vakutukset monivitamiinilisissä.
Eturistiriidat
Eturistiriitoja näyttää ilmestyvän myös lääketieteellisten tutkimusten selostuksissa. Lääkeyhtiöt kuluttavat 4,3 miljardia dollaria kaiken kaikkiaan joka vuosi tuotteittensa myynnin lisäämiseen TV:ssä, sanomalehdissä, aikakausilehdissä, radiossa (USA`ssa sallittua) sekä internetissä. PR-koneisto, joka ottaa näin automaattisesti polttoainetta mainonnalleen lähettämällä säännöllisesti lehdistötiedotteita ylistäen lääkkeittensä hyödyllisyyttä, ja media raportoi näistä kuuliaisesti.
Vieläkin uhkaavampaa on tämä aito huolestuminen akateemisessa tutkimusyhteisössä rahallisista eturistiriidoista ja siitä kuinka nämä voivat tahrata kliiniset tutkimustulokset. Jos tutkija on lääkeyhtiön palkkalistoilla, hän saattaa olla vähemmän objektiivinen tutkimustulosten tulkitsemisessa ja selostamisessa - on esimerkkitilanteita vaikenemisesta, vääristä tulkinnoista tai muista kielteisten tutkimustulosten ”tarinoinneista”.
Aitojen uutisten huomiotta jättäminen
Lopuksi, ravintolisien tehosta tehdyt tutkimukset jätetään yleensä valtavirran lehdistössä huomiotta ja raportoimatta uutisissa. Lääketieteen suurimmat kehitysaskeleet eivät koske markkinoille virtaavia uusia lääkkeitä – joista suurin osa ei edes enää ole markkinoilla 40 vuoden päästä. Turvalliset, edulliset, luonnonmukaiset, ei-patentoitavissa olevat ravintoterapiat ovat niitä, jotka häviävätmedian tutkanäytöiltä.
Tässä joitakin otsikoita, joista et kuule:
“ Iv. (= suonen sisäisesti annettava) C-vitamiini tappaa syöpäsolut. ”
"Monivitamiinit vähentävät tulehduksia ja niiden uusiutumista.”
”Kurkumiini poistaa kipua ja tulehdusta.”
”D-vitamiini vähentää huomattavasti syöpäriskiä ja tyypin 1-diabetesta.”
Vie aikaa ja voimia odottaa raportteja näistä aiheista. Tiedän etteivät sanomalehtenne tai TV-uutisenne tule todennäköisestikään kertomaan teille totuutta ravintolisistä, joista tässä artikkelissa on kerrottu, tai sadoista muista Health & Healing`issä vuosien ajan kirjoittamistani hoidoista. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö niitä olisi olemassa. Tunnen olevani vastuussa siitä, että kerron jatkuvasti teille näistä ratkaisevista edistysaskeleista. Teidän vastuunne itsestänne sekä perheestänne on hyödyntää tietoa jakamalla sitä ja vahvistamalla omaa terveyttänne.
