lauantai 21. syyskuuta 2013

Jääkö LUOMU vai tuleeko GMO nyt SUOMEEN ?


Luomuliitossa tyrmistyttiin Marttilan GMO-innosta






  Luomuvallankumous

Lähde:  http://www.luomuliitto.fi/luomuliitossa-tyrmistyttiin-marttilan-gmo-innosta/#more-2162

Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila on erittäin huolestunut geenimuuntelun vyöryttämisestä kotimaiseen ruokaketjuun.

- Keväällä suuret rehunvalmistajat ilmoittivat aloittavansa muuntogeenisten rehuraaka-aineiden tuonnin, tällä viikolla Evira kohautti aikomuksella kieltää gmo-vapaa merkinnät siipikarjanlihassa ja nyt MTK:n puheenjohtaja haluaa satsata gmo-viljelyn kehittämiseen.

Kun muualla Euroopassa on havahduttu geenimuuntelun mukanaan tuomiin haittoihin ja mietitään mahdollisuuksia gmo-viljelyn rajoittamiseen, esittää viljelijäjärjestö MTK:n puheenjohtaja sitä tuotantomme pelastukseksi. Viljelijöiden oikeus puhtaaseen tuotantoon ja kuluttajien vaatimukset tietää ruoan alkuperä tuntuvat kaikuvan kuuroille korville.

Kotimaisen ruoantuotannon imago on perustunut puhtaudelle, jonka yhtenä strategisena painopisteenä luomutuotannon rooli on vahvistunut. Geenimuunneltujen kasvien tulo pelloillemme aiheuttaisi väistämättä vaikeuksia luomulle ja tavanomaiselle gmo-vapaalle tuotannolle, sillä muuntogeenisen aineksen leviämistä ja sekoittumista ei pystytä millään keinolla välttämään.

- Kotimaisen tuotannon vahvuus pitää perustua jatkossakin puhtaudelle. Suomen tulee pitää tiukasti kiinni gmo-vapaudesta ja näin mahdollistaa puhdas tuotanto tulevaisuudessakin, toteaa Lassila.

Lisätietoja:
jukka.lassila@luomuliitto.fi, puh. 050 529 0482

Taustaa:
6.3.2013 Luomuliiton tiedote
http://www.luomuliitto.fi/teollisuus-ujuttaa-gmo-tuotteet-ruokapoytiin/

Luomuliiton ympäristöstrategia
http://www.luomuliitto.fi/ymparistostrategia/

                                                       * * * * *

Tämä on meille kaikille suomalaisille erittäin tärkeä asia! Suomen luonnon ja elämämme ainutlaatuisuus tulee säilyttää! Mitä meidän tavallisten kansalaisten pitäisi tehdä, kun virkavalta menee väärille jäljille?


Osallistuin juuri nyt syyskuussa Pro Agria´n järjestämään seminaariin Oulussa:                                Pohjoiset arktiset maut - Northern Arctic Flavours.

" Menestyksen mahdollisuuksia - on ProAgrian lupaus sinulle. Käytettävissäsi ovat eri alojen asiantuntijat ja yksilölliset palvelut yrityksesi kilpailukyvyn kehittämiseen, johtamiseen ja kokonaisuuden hallitsemiseen. Nämä palvelut ovat aina tarpeittesi mukan koottuja. Ne ovat avaimia menestykseen." 

Ohjelma on saanut tukea myös EU´n rahoituksesta tukemaan maamme ainutlaatuista pohjoista atmosfääriä ja sen tuottamia ainutlaatuisia tuotteitamme, esim kasvien ja marjojen korkeampia antioksidantti- ja bioflavonoidipitoisuuksia, jotka ovat kysyttyjä kautta maailman.

Seminaarissa kuultiin useita loistavia alustuksia pohjoisen maamme mahdollisuuksista kehittää omaa ainutlaatuista tarjontaamme ja osaamistamme vietäväksi ympäri maailmaa.Ottamalla mallia jo erittäin hyvin toimivasta esim. italialaisesta, kreikkalaisesta tai ranskalaisesta osaamisesta voimme halutessamme luoda oman maamme erityislaatuisten tuotteiden maailmanlaajuisen markkinoinnin!

Seminaarin aluksi europarlamentaarikkomme Sirpa Pietikäinen kertoi Terveellisestä ja turvallisesta ruoasta, EU:n näkökulmasta. Hän käsitteli maatalouspolitiikkaa, ruoan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Hän korosti erityisesti kehityspolitiikan merkitystä. Esim. luonnonmukaisen ohran mahdollisuutta korvata keinokastelulla ja keinolannotteilla sekä torjunta-aineilla kasvatettu nyt niin suosittu riisi oman maamme ravinnossa  ja sitten myös viennissä.

Ruoan 6 päämäärää hänen mukaansa ovat:
                - ekologisuus
                - biodiversiteetti 
                - hinta
                - eettisyys
                - alkuperä
                - terveellisyys

Tavoitteeksi hän siis asetti: Hyvää, Luonnollista ja Läheltä! 

Eli ruokapolitiikkaa kokonaisuutena!
Tähän sisältyvät: maataloustuet, jäljitettävyys, eläinten hyvinvointi ja niiden kuljetus - eli jalanjäki. Lähiruoka vai kaukaa kalliilla kuljetettu, joskus jäljittämätönkin ruoka.
Tavoitteeksi tulee ottaa johtavana ajatuksena kokonaistaloudellisuus, lähi- ja laatumääreet, ympärisövaikutukset, pieni hiilijalanjälki, paras hinta-laatusuhde myöskin julkisissa hankintaprosesseissa. jolloin kaikella tällä on vaikutus KOKONAISBUDJETTIIN. 

EUssa on vireillä monia asioita: yhteinen maatalouspolitiikka, vähittäiskaupan toimintasuunnitelma, luomustrategia ja luomumarkkinat, elintarvikemerkinnät, alkuperämerkinnät, eläinten terveys (antibioottien käyttö), kasvien terveys, perinteisten kasvien suojeleminen ja sen valvonta ja korvaukset tästä.

Sirpa Pietikäinen korosti edelleen: MATKAILU RUOKAKAPPOIHIMME- ruokakulttuuri ON JO Suomessa, mutta RUOKAPOLITIIKKAA tarvitaan.

MISSÄ ON MEIDÄN YLPEYTEMME sekä sen MAINOSTAMINEN?? - Annetaan ulkomaisille vieraillemme KULTTUURIELÄMYS!

---
Helsingin Yliopiston Johanna Mäkelä kertoi RUOKAKULTTUURIN OLEVAN JO SUOMESSA.
Tässä on tärkeää MAKU, johon vaikuttavat alkuperäis- eli maatiaslajikkeet, kasvupaikka - meidän villi luontomme. Meidän tulisi nostaa uudestaan arvoon yhteisöllisyys, arki ja juhla, lähiruoka, paikallisruoka, tee se itse - eli ruoka sosiaalisena innovaationa.
 -  Lähes jokainen kaukana kotimaastaan asuva suomalainen kaipaa - ruisleipää!

---
 Marjojen terveysvaikutustutkimuksista kertoi Tromssan Yliopistossa tutkijana toimiva Laura Jaakola.
Pohjoisessa ilmastossamme kasvaa n. 50 eri marjaa, vain 20 niistä kerätään. Eli vain n. 5 -10 % niistä kerätään kaikenkaikkiaankaan.
Marjojemme antioksidantti- ja bioflavonoidipitoisuudet ovat vertaansa vailla. Mitä pohjoisempaa kasvin alkuperä on - sitä runsaammin näitä hyviä vaikuttavia aineita niissä on. Samoin vaikuttaa myös pohjoisempi kasvupaikka. Apulaisena on meidän yötön yömme kesäisin - eli AURINKO.

(Pitäisiköhän suomalaisten omaa marjanpoimintaa aktivoida enemmän, ulkomaisten marjanpoimijoiden sijaan? - Siitä seuraavassa.)

--- - -
Väitöskirjaa valmisteleva Satu Massa on kerännyt ihmisiltä haastateluin muistoja ja marjaperinnettä tänä päivänä. Yllättävän paljon olemme me suomalaiset aina marjastaneet ja muistoja tästä on lähes jokaisella.
Satu Massa mainitsi myös iäkkään kirjan: Vesa E.: WSOY, vuodelta 1941: KAIKKI TALTEEN.
- " Parasta on se rauha metsässä ja puitten humina!"
Kaikki metsään ja marjaan!

---
Kestävää gastronomiaa, kertoi Ravintolakoulu Perhosta, Helsingistä, Jarmo Åke.  Hän kertoi olevansa syntyisin Pohjois-Karjalasta ja kiertäneensä USAn ja Italian kautta takaisin Suomeen ja tähän Ravintolakouluun, joka on saanut kestävän kehityksen sertifikaatin.
 Åke kertoi opiskelijoiden, joita on ympäri maailmaa, olevan erityisen kiinnostuneita myös siitä, miten ruokaa tuoteaan. Heillä onkin omaa kasvimaata, jossa opitaan viljelemään ravintolan tuottee alusta alkaen. Ehdotus tämän aloittamiseen tuli itse opiskelijoilta. He halusivat oppi myös hoitamaan  mehiläisiä, ja nyt sekin on jo toteutunut.
Uusi innostus on syntynyt - suomalainen alkuperäisruoka kunniaan ja maailman tietoon! Meillä osataan!

Lue lisää heidän nettisivuiltaan:
(http://www.ravintolakouluperho.fi/ravintolakoulu/kest%C3%A4v%C3%A4-kehitys)


                                                       * * * * *

 http://gamma.nic.fi/~otammile/seedsdec.htm









 





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti