keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Voiko DNA muuttua - liikkumalla?


 Muuta DNA´si vähän yli 40 minuutissa

 3.5. 2011
 Alkuperäinen artikkeli:  http://preventdisease.com/news/11/050311_change_DNA.shtml

Voisitko tehdä jotakin yksinkertaista alle tunnissa pidentääkseesi elinaikaasi?

Uskomme, että DNA´mme on sama koko elämämme ajan, mutta näin ei ole. Se kutistuu ajan myötä ja aiheuttaa vanhenemisemme.  Nyt tutkijat University of California´ssa San Francisco´ssa uskovat, että voimme itseasiassa muuttaa ja parantaa DNA´tamme, ja tämä saattaa vuorostaan pidentää elämäämme!  Vaikkeivät he vielä täysin ymmärräkään tätä mekanismia, he tietävät, että pienet DNA´n osaset nimeltään  telomereerit suojaavat meitä kromosomimuutoksilta. Stressi aiheuttaa noita oi-ei-niinkään-tärkeitä telomeerejä(?) lyhentymään, ja mitä lyhyempiä niistä tulee, sitä nopeammin solumme ikääntyvät ja sitä alttiimpia olemme saamaan kaikenlaisia vaivoja syövästä sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, Alzheimer’in tautiin, osteoporoosiin -- ja varhaiseen kuolemaan. Kuinka tätä voitaisiin ehkäistä?

On yhä enemmän ja enemmän näyttöä siitä, että stressi kutistaa DNA´tamme, ja tämä vuorostaan lyhentää elinaikaamme. Äskeinen tutkimus tarkasteli tosiasiassa 63 vaihdevuodet ylittänyttä naista, joista joillakin ilmeni merkittäviä psykologisia vaivoja dementoituneitten vanhempien tai puolisoiden hoidosta johtuen. Mutta tässä on avain:  Naiset jaettiin kahteen ryhmään -- niihin, jotka harjoittivat liikuntaa ja niihin, jotka eivät liikkuneet.

Jopa ne, jotka harjoittivat liikuntaa niinkin vähän aikaa kuin 42 minuuttia kolmena päivänä viikossa, saivat suojan stressin aiheuttamaa solujen telomeerien lyhemenistä vastaan. "Nuo 42 minuuttia tarmokasta liikuntaa näyttävät kriittiseltä suojaavalta määrältä," totesivat tutkijat. Tutkimus julkaistiin toukokuun 26. 2010,   PLoS ONE, vertaisarvioidussa julkaisussa Public Library of Science´ssa.

Tri. Puterman, terveyspsykologi ja väitöskirjan tehnyt tutkija arvioi, että tarmokas liikunta määritellään aktiviteetiksi, joka saa henkilön hengittämään tehokkaasti ja nopeasti ja hikoilemaan samalla kun sydämen lyöntitiheys kasvaa.  Kun tehdään tarmokasta harjoitusta, ei pysty puhumaan kuin vain muutamia sanoja ilman, että hengitys salpaantuu."

Sterssin petkuttaminen   

Stressiä on paljon näinä päivinä. Kun talous nilkuttaa, aikuistuneet lapset, työttömät tai alityöllistetyt lapset tukeutuvat yhä enemmän vanhempiinsa ja muuttavat vanhempiensa luo .... nämä vanhemmat huomaavat yhtäkkiä huolehtivansa lapsistaan sekä sairaalloisista vanhemmistaan ... sodat lisääntyvät. Murhetta näyttää olevan kaikkialla. Nousemalla ylös vain tuntia aikaisemmin puolen viikon ajan ja saamalla kehomme liikkumaan sopivan kohtuullisella nopeudella, edistymme pitkän matkan kohti helpotusta, jonka tämä kaikki huolehtiminen aiheuttaa terveydellemme.     

Onko rivakalla liikunnalla sama vaikutus miehille kuin molempia sukupuolia edustaville nuorille? Melko varmasti niin tapahtuu. Tri. Puterman sanoo, että yksi asia, minkä tutkijat haluavat saada selville, on se, että auttaako harjoittelu nuoria aikuisia saamaan kehittymään ylimääräisiä määriä telomeraasi-entsyymejä, jotka keho voisi säilyttää tulevaa käyttöä varten. 

Sillä välin kun tutkijat jatkavat tutkimuksiaan, nyöritä tennistossusi, sieppaa tuulitakkisi, ja lähde liikkeelle -- ja suojele DNA´tasi! 

Eli Puterman, PhD, terveyspsykologi ja väitöskirjan tehnyt tutkija Center for Health and Community of the Department of Psychiatry´ssä, University of California´ssa , San Francisco´ssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti